Helsingin Sanomissa on tänään 30.3. pitkä selvitys ihmiskauppa- ja hyväksikäyttöepäilyistä osassa nepalilaisia ravintoloita. HS:n mukaan Suomessa toimivissa nepalilaista ruokaa tarjoavissa ravintoloissa tapahtuu laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan asiaan on puututtava välittömästi.
– Helsingin Sanomien jutussa esiin tulleet tapaukset ovat karmaisevia eikä niitä voi hyväksyä millään tavalla. Tähän on puututtava välittömästi. Meidän pitää turvata työntekijöiden ihmisarvo ja rehellisten yritysten kilpailuedellytykset, sanoo Rönnholm.
– Olemme esittäneet puolueena alipalkkauksen ja muiden työoikeuksien loukkauksien sanktiointia, veronumeron laajentamista ravintola-alalle, sähköisiä kassajärjestelmiä ja ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa yritysvastuulakia. Nämä ovat keinoja, joilla voidaan ehkäistä väärinkäytöksiä ja rikollisuutta ja tehdä työmarkkinoista aidosti reilummat, sanoo Rönnholm.
SDP:n on esittänyt ohjelmissaan neljä keskeistä toimenpidettä, joilla asiaan voidaan puuttua:
1. Alipalkkaus ja muut työoikeuksien loukkaukset tulee sanktioida. Ammattiliitoille tulee antaa mahdollisuus nostaa kanne työehtojen loukkauksista. Samalla työntekijöiden ja ihmiskaupan uhrien suojaaminen on varmistettava.
2. Rakennusalan veronumero on tuonut Verohallinnon arvion mukaan kymmenien miljoonien vuotuiset verotuotot sekä hillinnyt pimeää palkkausta. Veronumero tulisi laajentaa ravintola-alalle. Tämä helpottaisi työehtojen ja veronmaksun valvontaa.
3. Suomessa tulee ottaa käyttöön sähköiset kassajärjestelmät. Tämä vaikeuttaisi harmaata taloutta aloilla, jossa on edelleen paljon käteiskauppaa. Sähköiset järjestelmät ovat myös avain taloushallinnon ja veroilmoittamisen automatisointiin. Verohallinto on arvioinut, että sähköiset kassajärjestelmät toisivat 120-140 miljoonan euron verotuoton vuodessa.
4. Samoja ongelmia työehdoissa on myös alihankintaketjuissa ulkomailla. Ulkomaiset yritykset voivat saada kilpailuetua työehtoja polkemalla. Siksi Suomen tulee ottaa käyttöön ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki. Tällainen laki on jo käytössä Ranskassa ja sellaista valmistellaan Alankomaissa, Saksassa ja Sveitsissä.
Jaa tämä artikkeli